VaaHO:2020:8

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Asianajaja X toimi rikosasiassa vastaajan avustajana. Käräjäoikeudessa syyttäjänä toiminut A oli käräjäoikeuden ratkaistua asian siirtynyt työskentelemään asianajaja X:n kanssa samaan asianajotoimistoon. Hovioikeusvaiheessa syyttäjäksi oli vaihtunut B. Hovioikeus katsoi, että asianajaja X ei ollut esteellinen jatkamaan asiassa vastaajan avustajana.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Asia Kavallus

Valittaja Vastaaja

Vastapuolet Syyttäjä B ja asianomistajat

Selostus asiasta

Syyttäjä A on käräjäoikeudessa vaatinut rangaistusta vastaajalle kavalluksesta. Käräjäoikeus on tuominnut vastaajan kavalluksesta sakkorangaistukseen ja korvausvelvollisuuteen. Vastaaja on valittanut hovioikeuteen.

Asianomistajien avustaja asianajaja Y on hovioikeudessa kiinnittänyt huomiota mahdolliseen esteellisyysongelmaan asiassa käräjäoikeudessa syyttäjänä toimineen A:n siirryttyä työskentelemään samaan asianajotoimistoon vastaajan avustajan asianajaja X:n kanssa.

Hovioikeus on pyytänyt asiassa hovioikeusvaiheessa syyttäjäksi vaihtunutta syyttäjä B:tä ilmoittamaan kantansa esteellisyyskysymykseen. Lisäksi hovioikeus on pyytänyt asianajaja X:ää selvittämään vastaajan henkilökohtaisen kannan siihen, voiko asianajaja X hänen mielestään edelleen avustaa häntä asian käsittelyssä hovioikeudessa, vai haluaisiko hän vaihtaa itselleen toisen avustajan. Asianajaja X:ää on myös pyydetty omasta puolestaan ilmoittamaan, millä perusteella hän katsoo olevansa kelpoinen jatkamaan vastaajan avustajana asiassa, mikäli vastaaja edelleen haluaa asianajaja X:n jatkavan hänen avustajanaan.

Syyttäjän lausuma

Syyttäjä B on viitannut oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momenttiin, sen tulkinnasta esitettyihin oikeuskirjallisuuden kannanottoihin sekä oikeuskäytäntöön ja todennut, että A ei ole käräjäoikeudessa toiminut kummankaan asianosaisen avustajana eikä hän ole osallistunut asian käsittelyyn hovioikeudessa, vaan hän on toiminut asiassa käräjäoikeudessa syyttäjänä virkavastuulla. Syyttäjä B on katsonut, että A:n siirtyminen työskentelemään samaan toimistoon asianajaja X:n kanssa ei aiheuta asiassa esteellisyyttä.

Vastaajan ja asianajaja X:n lausuma

Asianajaja X on ilmoittanut vastaajan kannan olevan, että hän ei halua vaihtaa avustajaa eikä hän näe perustetta avustajan vaihtamiselle sen vuoksi, että A on siirtynyt samaan toimistoon hänen avustajansa kanssa.

Asianajaja X on omasta puolestaan lausumassaan viitannut pääosin samoihin oikeuslähteisiin kuin syyttäjä. Asianajaja X on lisäksi kiinnittänyt huomiota Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattuun syytetyn oikeuteen valita itse avustajansa. Koska A:lla ei ole ollut käräjäoikeudessa päämiestä, jonka etua hän olisi ajanut, ja kun vastaaja ei ole pitänyt ongelmallisena A:n siirtymistä asianajaja X:n kanssa samaan toimistoon, asianajaja X ei ole katsonut olevansa esteellinen jatkamaan vastaajan avustajana asiassa.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan asiamiehenä tai avustajana ei saa toimia se, joka on osallistunut asian käsittelyyn tuomioistuimen jäsenenä, esittelijänä tai pöytäkirjanpitäjänä taikka ollut siinä vastapuolen asiamiehenä tai avustajana. Esteellisyyden on katsottu muodostuvan myös silloin, kun henkilö on aikaisemmin syyttäjän ominaisuudessa ollut asian kanssa tekemisissä (Antti Jokela, Oikeudenkäynti II, 2012, s. 80).

Asiamiehen esteettömyyttä samoin kuin muuta kelpoisuutta koskevat ehdot kuuluvat asianmukaisen oikeudenkäyntimenettelyn takeisiin. Vastapuolijäävin tarkoituksena on suojata asiamiehen ja hänen päämiehensä luottamussuhdetta ja asiamiehen lojaliteetti- ja vaitiolovelvollisuutta. Nämä lähtökohdat on otettava huomioon arvioitaessa esteellisyyttä myös tilanteessa, jossa vastapuolen asiamiehenä toimii toinen samassa asianajotoimistossa työskentelevä asianajaja. Tällöin kysymys on niin sanotusta toimistojäävistä. (KKO 2020:21, kohta 11)

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momenttia on tulkittava siten laveasti, että esteellisyys on olemassa, jos saman asianajo- tai lakiasiaintoimiston osakas tai palveluksessa oleva henkilö on asiassa avustanut vastapuolta tai neuvotellut vastapuolen kanssa (KKO 2020:21, kohta 14 ja siinä mainittu oikeuskirjallisuus).

Syyttäjälaitoksesta annetun lain 9 §:n mukaan syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta hänen käsiteltävänään olevassa asiassa tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun edellyttämällä tavalla.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiamiehen ja avustajan esteellisyyttä koskeva oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momentti ei sen sanamuodon perusteella sovellu nyt kysymyksessä olevaan tilanteeseen. A ei ole käräjäoikeudessa toiminut kenenkään asianosaisen avustajana, vaan syyttäjän virassa. Hän ei ole myöskään asianajotoimistoon siirtymisen jälkeen ollut mukana kyseisessä asiassa avustajana. Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momenttia ei ole syytä tulkita niin laajentavasti, että se aiheuttaisi tällaisessa tilanteessa vastaajan avustajan esteellisyyden käräjäoikeudessa syyttäjänä toimineen henkilön siirryttyä työskentelemään tämän kanssa samaan asianajotoimistoon.

Kun otetaan edellä mainittujen seikkojen lisäksi huomioon, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan jokaisella rikoksesta syytetyllä on oikeus puolustautua itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja että vastaaja itse ei ole pitänyt käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen tapahtunutta muutosta ongelmallisena, hovioikeus päätyy tässä tapauksessa siihen, että asianajaja X ei ole esteellinen jatkamaan asiassa vastaajan avustajana.

Päätöslauselma

Asianajaja X:n sallitaan jatkaa vastaajan avustajana asian käsittelyssä hovioikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Pasi Vihla ja Markku Mäkynen sekä asessori

Heini Kuuttinen.

Ratkaisu on yksimielinen.

Vailla lainvoimaa.

+