I-SHO:2017:9

Hovioikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoo, ettei käräjäoikeuden puheenjohtajalla ole oikeutta kannella hakemusasiassa annetusta käräjäoikeuden päätöksestä, koska asiassa ei ollut ilmennyt sellaista erityistä syytä tai voimakasta julkista intressiä, jota tuomarin kanteluoikeuden käyttämisen on katsottu edellyttävän.

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 11.10.2017

Asian aikaisemmat vaiheet

Käräjänotaari A on 17.7.2017 päivätyssä kantelussaan hovioikeudelle vaatinut, että hovioikeus poistaa käräjäoikeuden 10.7.2017 antaman päätöksen nro 17/11174, jolla asianajaja B on määrätty pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi C:n ja D:n kuolinpesiin, ja että asia palautetaan käräjäoikeuteen asian käsittelyn jatkamiseksi.

Perustelujen mukaan hakemus pesänselvittäjän ja -jakajan määräämiseksi C:n ja D:n kuolinpesiin oli annettu tiedoksi E:lle 21.6.2017. E on 29.6.2017 antanut lausuman, jossa hän on ehdottanut pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi asianajaja F:ää eli toista henkilöä kuin hakemuksessa oli pyydetty. E:n lausuma oli jäänyt erehdyksessä kirjaamatta ja huomioon ottamatta päätöstä tehtäessä. Oikeudenkäynnissä on tapahtunut virhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa jutun lopputulokseen.

Tämä hovioikeus on 28.7.2017 antamallaan päätöksellä nro 415 jättänyt kantelun tutkimatta, koska käräjäoikeuden päätös ei ollut ollut tuolloin vielä lainvoimainen ja koska E oli ilmoittanut tyytymättömyyttä päätökseen määräajassa. Käräjäoikeuden ratkaisuun oli siten mahdollista hakea muutosta valittamalla.

E on saanut tiedon edellä mainitusta tämän hovioikeuden päätöksestä 28.7.2017. E ei ole valittanut käräjäoikeuden päätöksestä määräpäivään 9.8.2017 mennessä. Käräjäoikeuden päätös on siten lainvoimainen.

Vaatimukset hovioikeudessa

A on 11.8.2017 päivätyssä kantelussaan hovioikeudelle toistanut edellä mainitussa kantelussa esittämänsä vaatimukset perusteluineen.

G sekä H ja I ovat antaneet heiltä kantelun johdosta pyydetyn vastauksen.

E:ltä ei ole pyydetty vastausta, koska se on ilmeisen tarpeetonta.

Asianajaja B on vastauksessaan vaatinut, että kantelu jätetään tutkimatta tai että se ainakin hylätään.

Kantelu on jätettävä tutkimatta, koska kantelijana olevalta asian ratkaisseelta käräjänotaari A:lta puuttuu asiassa kantelu- ja purkulegitimaatio. Kysymyksessä on hakemusasia, jonka kohteesta asianosaiset ovat voineet sopia ja jonka asialegitimaatio on vain asianosaisilla.

Kantelu on joka tapauksessa hylättävä, koska päätökseen ei ollut haettu muutosta säädetyssä määräajassa. E:n käytettävissä oli ollut tyytymättömyyden ilmoittamisen johdosta varsinainen muutoksenhakukeino, mutta hän oli laiminlyönyt hakea muutosta päätökseen.

A on 18.9.2017 antamassaan lausumassaan ilmoittanut, että käräjäoikeus on kannellut asiassa E:n pyynnöstä käräjäoikeuden tekemän virheen korjaamiseksi, jotta E:lle ei syntyisi kustannuksia kantelun tekemisestä. E on ilmoittanut käräjäoikeuden päätökseen tyytymättömyyttä sen varalta, ettei käräjäoikeus katsoisi voivansa kannella asiassa. Sen jälkeen, kun tämä hovioikeus on jättänyt ensimmäisen kantelun tutkimatta, E on pyytänyt käräjäoikeutta kantelemaan uudelleen päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Käräjäoikeus on katsonut voivansa tehdä kantelun, koska asiassa on tapahtunut selvä virhe, joka on voinut vaikuttaa asian lopputulokseen ja koska E on pyytänyt käräjäoikeutta kantelemaan asiassa.

Hovioikeuden ratkaisu

Asiassa on ensin ratkaistava, onko asian ratkaisseella käräjänotaari A:lla kantelulegitimaatio eli oikeus kannella päätöksestä.

Hovioikeus toteaa, ettei laissa ole säännöksiä tuomioistuimen tai tuomarin oikeudesta kannella asiassa annetusta päätöksestä.

Oikeuskirjallisuuden (Frände ym: Prosessioikeus, 2017, s. 1214-1216 ja Koponen: Ylimääräinen muutoksenhaku, 2017, s. 60-67) mukaan kanteluoikeus on lähtökohtaisesti jutun asianosaisilla tai sillä, jonka oikeuksiin jutun ratkaisu olennaisesti ja välittömästi vaikuttaa. Myös asian ratkaissut tuomari voi kannella ratkaisusta erityisistä syistä hakemusasiassa tai riita-asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu. Riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomarilla ei ole katsottu olevan kanteluoikeutta.

Oikeuskäytännössä on korkeimman oikeuden riita-asiassa annetun tuomion purkamista koskevassa ratkaisussa KKO 2011:106 katsottu, että tuomarilla voi poikkeuksellisesti olla oikeus hakea lainvoimaisen tuomion purkamista asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun ratkaisua rasittaa ilmeinen virhe, jonka korjaamiseen liittyy voimakas julkinen intressi.

Tämä hovioikeus on 3.5.2016 (S 16/352) ja 28.7.2017 (S 17/741) antamissaan päätöksissä katsonut, että käräjäoikeuden puheenjohtajalla on oikeus kannella dispositiivisessa riita-asiassa antamastaan päätöksestä. Helsingin hovioikeus on puolestaan 13.7.2017 (S 17/902) antamassaan päätöksessä katsonut, ettei käräjäoikeuden puheenjohtajalla ole sanotunlaisessa asiassa kanteluoikeutta.

Asiassa on riidatonta, että E:n lausuma asiassa on jäänyt käräjäoikeudessa erehdyksessä kirjaamatta ja huomioon ottamatta päätöstä tehtäessä. E on esittänyt tehtävään toista henkilöä kuin hakemuksessa oli esitetty. Tehtävään esitetyistä henkilöistä molemmat ovat asianajajia.

Hovioikeus toteaa, että esillä oleva hakemusasia koskee pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä, jota ei voida aikaansaada ilman tuomioistuimen päätöstä (ks. Linna: Hakemuslainkäyttö, 2009, s. 33 ja 34). Asian laatu sinänsä ei siten estä A:n kanteluoikeutta päätöksen johdosta.

Hovioikeus kuitenkin katsoo, ettei puheena olevassa oikeudenkäynnissä tapahtuneen virheen korjaamiseen liity edellä oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä tarkoitettua erityistä syytä tai sellaista voimakasta julkista intressiä, jota tuomarin kanteluoikeuden käyttämiseltä hakemusasiassa ja indispositiivisessa riita-asiassa edellytetään. Selostetun korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan tuomarin kanteluoikeus on myös poikkeuksellista. Tämä seikka näyttäisi puhuvan kanteluoikeuden käyttämistä vastaan.

E olisi voinut hakea muutosta käräjäoikeuden päätökseen ensisijaisin muutoksenhakukeinoin eli valittamalla päätöksestä hovioikeuteen. E ei ole näin menetellyt senkään jälkeen, kun hän oli saanut tiedon tämän hovioikeuden 28.7.2017 antamasta päätöksestä. E:n käytettävissä olleen varsinaisen muutoksenhakukeinon tarkoituksellista sivuuttamista ei voida pitää hyväksyttävänä perusteena ylimääräisen muutoksenhakukeinon käyttämiselle.

Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että asian ratkaisseella käräjänotaari A:lla ei ole kanteluoikeutta asiassa. Tämän vuoksi A:n tekemä kantelu on jätettävä tutkimatta.

Päätöslauselma

Kantelu jätetään tutkimatta.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenneuvos Juha Halijoki
hovioikeudenneuvos Harri Hyvärinen
hovioikeudenneuvos Tero Vauhkonen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Vailla lainvoimaa.