HelHO:2021:1

Tuomioistuimella oli toimivalta määrätä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n nojalla määrätylle oikeudenkäyntiavustajalle oikeusapulain 18 §:n 3 momentin nojalla niin sanottu välipalkkio asiassa, joka oli esitutkintavaiheessa eikä siten ainakaan toistaiseksi ollut tullut vireille tuomioistuimessa.

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Tuomioistuimella oli toimivalta määrätä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n nojalla määrätylle oikeudenkäyntiavustajalle oikeusapulain 18 §:n 3 momentin nojalla niin sanottu välipalkkio asiassa, joka oli esitutkintavaiheessa eikä siten ainakaan toistaiseksi ollut tullut vireille tuomioistuimessa.

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 6.10.2020

Selostus asian käsittelystä käräjäoikeudessa

Asianomistajan avustajaksi ihmiskauppa-asiassa Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä 19.10.2017 määrätty asianajaja K oli pyytänyt, että hänelle määrätään oikeusapulain 18 §:n 3 momentin nojalla maksettavaksi palkkio asiassa 27.4.2020 mennessä suoritetuista toimenpiteistä. Asian esitutkinta oli edelleen kesken. Toimeksianto oli kestänyt jo kolme vuotta, ja sen hoitamisesta oli kertynyt mittavia tulkkauskuluja ja asian laadun takia myös avustajan toimenpiteitä. Kyse oli käräjäoikeuden antamasta asianomistajan avustajamääräyksestä, joten välilaskun ratkaiseminen kuului määräyksen antaneelle käräjäoikeudelle. Koska kyse ei ollut oikeusaputoimiston tekemästä oikeusapupäätöksestä, ei asiassa myöskään ollut tiettyä oikeusaputoimistoa, jolle välilaskun käsittely ja maksatus kuuluisivat. Oikeusapulain 3 luvun 18 §:n 3 momentin soveltaminen ei edellyttänyt, että pääasia oli tuomioistuimessa vireillä. Laajoissa esitutkinnoissa sekä käräjäoikeuden määräämille epäillyn puolustajille että asianomistajan oikeudenkäyntiavustajille saattoi kertyä huomattava määrä suoritettuja toimenpiteitä. Esitutkinnat saattoivat kestää huomattavan pitkiä aikoja. Oli kohtuutonta, mikäli oikeusapulain 3 luvun 18 §:n 3 momentin mukainen mahdollisuus välipalkkion maksamiseen koskisi vain asioita, joissa pääasia oli jo tullut vireille käräjäoikeudessa. Asianajaja K oli viitannut Kouvolan hovioikeuden ratkaisuun 31.1.2008, jonka mukaisen oikeusohjeen tuli koskea puolustajan lisäksi myös asianomistajalle määrättyä avustajaa.

Käräjäoikeus katsoi perusteluissaan kysymyksen olevan siitä, voiko käräjäoikeus määrätä valtion varoista maksettavaksi avustajalle palkkiota ennen kuin avustajan tehtävä oli päättynyt, kun pääasia ei ollut tullut vireille tuomioistuimessa.

Oikeusapulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan avustajan palkkio maksettiin lähtökohtaisesti avustajan tehtävän päättyessä. Palkkio voitiin määrätä jo ennen tehtävän kyseisessä tuomioistuimessa päättymistä, jos tehtävä jatkui pitkähkön ajan (HE 82/2001 vp s. 105–106). Jos asiaa ei käsitelty tuomioistuimessa, julkinen oikeusavustaja määräisi korvauksista (s. 107). Edellytyksenä palkkion määräämiselle ennen tehtävän päättymistä oli siten se, että pääasia oli tuomioistuimessa käsiteltävänä.

Asianajaja K:n viittaamassa Kouvolan hovioikeuden 31.1.2008 antamassa ratkaisussa kysymys oli ollut puolustajan palkkion määräämisestä asiassa, joka ei ollut tullut käräjäoikeuden käsiteltäväksi sen vuoksi, että asian käsittely oli päättynyt syyttämättäjättämispäätökseen. Käräjäoikeus oli jättänyt hakemuksen tutkimatta puuttuvan toimivallan nojalla oikeusapulain 18 §:n 6 momentin nojalla. Hovioikeus oli ratkaisussaan katsonut, että tuomioistuimella oli tässä tilanteessa rinnakkainen toimivalta palkkion määräämiseen, ja määrännyt palkkion maksettavaksi. Nyt käsillä olevassa asiassa ei ollut kysymys siitä, oliko käräjäoikeus toimivaltainen käsittelemään avustajan palkkion määräämistä koskevan hakemuksen tilanteessa, jossa avustajan tehtävä oli päättynyt, vaan siitä, voiko käräjäoikeus oikeusapulain 18 §:n nojalla määrätä valtion varoista avustajalle palkkiota ennen tehtävän päättymistä ja ennen kuin pääasia oli tullut vireille tuomioistuimessa.

Käräjäoikeus katsoi, että oikeusapulain 18 §:n 3 momentti ei mahdollistanut sitä, että avustajan välipalkkio voitaisiin määrätä maksettavaksi, jos pääasia ei ollut vireillä tuomioistuimessa. Koska asian käsittely oli kesken eikä pääasia ollut käräjäoikeuden käsiteltävänä, ei käräjäoikeudella ollut edellytyksiä määrätä palkkiota maksettavaksi oikeusapulain 18 §:n 3 momentin nojalla. Käräjäoikeus hylkäsi asianajaja K:n hakemuksen ennenaikaisena.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Kalle Mäenpää.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 8.1.2021

Asian käsittely hovioikeudessa

Asianajaja K:lle on 10.12.2020 myönnetty jatkokäsittelylupa.

Valitus

Asianajaja K on vaatinut, että hänelle määrätään valtion varoista maksettavaksi palkkiona hänen Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä 19.10.2017 asianomistajalle määrättynä avustajana ajalla 25.9.2017–27.4.2020 tekemistään toimenpiteistä 17,40 tuntia vastaavat 1.914 euroa, kulukorvauksena 360 euroa sekä arvonlisäveron määränä 545,76 euroa.

Helsingin käräjäoikeus oli määrännyt asianajaja K:n asianomistajan avustajaksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n nojalla ihmiskauppaa koskevassa asiassa. Asian esitutkinta oli kestänyt jo kolme vuotta ja oli edelleen kesken. Asian laadun vuoksi asianajaja K:lle oli kertynyt toimeksiannon hoitamisesta varsin mittavia toimenpiteitä sekä tulkkauskuluja.

Välipalkkion määrääminen oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 10 §:n 1 momentin ja siinä viitatun oikeusapulain 18 §:n 3 momentin nojalla tuomioistuimessa ei edellyttänyt pääasian vireillä oloa tuomioistuimessa. Muunlainen tulkinta oli avustajan näkökulmasta kohtuuton ja vallitsevan oikeuskäytännön vastainen. Koska kysymys ei ollut oikeusapupäätökseen perustuvasta vaan tuomioistuimen antamasta avustajanmääräyksestä, välipalkkiopyynnön ratkaiseminen kuului oikeusaputoimiston asemesta tuomioistuimen toimivaltaan.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Välipalkkion suorittamisen edellytykset

Asiassa on ensimmäiseksi kysymys siitä, onko tuomioistuimella toimivalta määrätä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n nojalla määrätylle oikeudenkäyntiavustajalle oikeusapulain 18 §:n 3 momentin nojalla niin sanottu välipalkkio asiassa, joka on vasta esitutkintavaiheessa eikä siten ainakaan toistaiseksi ole tullut vireille tuomioistuimessa.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan kyseisen luvun mukaan määrätylle asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle maksetaan valtion varoista palkkio ja korvaus noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeusapulain 17 ja 18 §:ssä säädetään avustajan palkkioista ja korvauksista. Oikeusapulain 18 §:n 2 momentin mukaan avustajalle tulevan palkkion ja korvauksen tuomioistuin määrää avustajan tehtävän päättyessä tuomioistuimessa. Pykälän 3 momentissa säädetään muun ohella, että jos tehtävä jatkuu pitkähkön ajan, voidaan palkkio ja korvaus määrätä puolivuosittain tai erityisestä syystä lyhyemmältäkin ajalta.

Oikeusapulain 18 §:n 6 momentin mukaan oikeusaputoimisto määrää avustajalle ja tulkille maksettavan palkkion ja korvauksen asioissa, joita ei käsitellä tuomioistuimessa. Lainkohtaa koskevissa esitöissä on todettu, että yksityinen avustaja voitaisiin oikeusapulain 8 §:n nojalla määrätä tuomioistuinkäsittelyyn etenemässä olevaan asiaan riippumatta siitä, päätyykö asia lopulta tuomioistuimen käsiteltäväksi vai päättyykö esimerkiksi riita-asia sovintoon tai rikosasian esitutkinta toimenpiteistä luopumiseen. Yksityinen avustaja voitaisiin määrätä myös ns. osoitusasioissa. Silloin, kun yksityisen avustajan hoitamaa asiaa ei lainkaan käsiteltäisi tuomioistuimessa, korvaukset määräisi nykyiseen tapaan johtava julkinen oikeusavustaja oikeusavun antamisen päättyessä (HE 82/2001 vp s. 107).

Edellä selostettuja säännöksiä tulkittaessa on otettava huomioon, että oikeusapulain 18 §:ssä säännellään oikeusapupäätöksen perusteella maksettavista palkkioista ja kulukorvauksista ja että sitä sovelletaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun nojalla määrätyn oikeudenkäyntiavustajan palkkioon saman luvun 10 §:n 1 momentin mukaan vain soveltuvin osin. Tähän ja edellä mainituissa oikeusapulain esitöissä lausuttuun nähden hovioikeus katsoo, että oikeusapulain 18 §:n 6 momentti koskee oikeusapupäätöksen nojalla hoidettavia asioita, jotka eivät luonteestaan tai muusta syystä johtuen lainkaan etene tuomioistuimen käsiteltäviksi ja joissa ei siten voida soveltaa oikeusapulain 18 §:n 2 momentin pääsääntöä korvauksen määräämisestä tuomioistuimessa tehtävän päättyessä. Oikeusapulain 18 §:n 6 momenttia ei ole tarkoitukseensa nähden perusteltua tulkita siten, että se sulkisi pois tuomioistuimen toimivallan määrätä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n nojalla määrätyn avustajan välipalkkiosta ennen pääasian mahdollista vireilletuloa tuomioistuimessa. Tuomioistuimen palkkion määräämistä koskevan toimivallan ei voida myöskään katsoa rajoittuvan ainoastaan Kouvolan hovioikeuden päätöksessä 31.3.2008 nro 132 (KouHO 2008:2) käsillä olleen tyyppisiin asioihin, jotka eivät ole päätyneet tuomioistuimen käsiteltäviksi ja joissa avustajan tehtävä on päättynyt. Systemaattisen tulkinnan periaatteet huomioon ottaen on perusteltua katsoa, että tuomioistuimella on oikeudenkäyntiavustajan määrättyään toimivalta määrätä myös avustajalle maksettavasta palkkiosta (ks. myös Fredman, Markku: Rikosasianajajan käsikirja 2013, s. 245–254 ja Jokela, Antti: Oikeudenkäyntikulut ja maksuton oikeusapu 2019, s. 332).

Hovioikeus katsoo näin ollen, että sillä on toimivalta määrätä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n nojalla asianomistajan avustajaksi määrätylle asianajaja K:lle välipalkkio siitä huolimatta, että asia on vasta esitutkintavaiheessa. Asianajaja K:n tehtävä on jatkunut yli kolme vuotta eli pitkän ajan. Oikeusapulain 18 §:n 3 momentin mukaiset edellytykset välipalkkion suorittamiselle hänen toimenpiteistään ajalta 25.9.2017–27.4.2020 ovat siten olemassa.

Välipalkkion määrä

----

Johtopäätös

Näillä perusteilla käräjäoikeuden päätös on kumottava ja asianajaja K:lle maksettava hänen vaatimansa palkkio ja kulukorvaus oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 10 §:n 1 momentin ja oikeusapulain 18 §:n 3 momentin nojalla.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätös kumotaan.

Asianajaja K:lle maksetaan valtion varoista palkkiona asianomistajan avustamisesta ajalta 25.9.2017–27.4.2020 yhteensä 1.914 euroa, korvauksena kuluista 360 euroa ja arvonlisäveron määränä 545,76 euroa, minkä määrien korvaamisesta valtiolle on lausuttava mahdollisen pääasian yhteydessä.

----

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenneuvos Tommi Vuorialho
Hovioikeudenneuvos Mirjami Paso
Asessori Laura Kallioinen

Ratkaisu on yksimielinen.