I-SHO:2020:1

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Asiassa on kysymys suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen sijaan tuomittavan rangaistuksen valinnasta ja mittaamisesta sekä rikoslain 7 luvun 6 §:n soveltumisesta.

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 20.1.2020

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A on vaatinut, että hänelle 14.11.2018 suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen sijasta tuomittu yhdyskuntapalvelurangaistus katsotaan riittäväksi seuraamukseksi Etelä-Karjalan käräjäoikeuden 8.4.2019 vankeudeksi muuntamista, 12.6.2017 tehdyistä teoista. Toissijaisesti A on vaatinut, että hänelle tuomitaan vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua.

Käräjäoikeus on ottanut A:n rangaistusta alentavana huomioon Etelä-Karjalan käräjäoikeuden 14.11.2018 antaman tuomion, jolla A on tuomittu suorittamatta jääneen, 13.6.2018 tuomitun neljän kuukauden pituisen nuorisorangaistuksen sijasta 40 päivään vankeutta, jonka sijasta rangaistukseksi on tuomittu 40 tuntia yhdyskuntapalvelua. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa käsiteltävät teot olisi voitu käsitellä yhdessä 13.6.2018 annetussa tuomiossa käsiteltyjen tekojen kanssa. Tuolloin teoista olisi tuomittu yksi yhteinen neljän kuukauden pituinen nuorisorangaistus. Joka tapauksessa A:lle tulisi tuomita yhdyskuntapalvelua. Etelä-Karjalan käräjäoikeus on 14.11.2018 katsonut A:n soveltuvan yhdyskuntapalvelun suorittamiseen, eivätkä olosuhteet tältä osin ole muuttuneet.

Vastaus

Syyttäjä on vastustanut A:n muutosvaatimuksia.

Käräjäoikeus on ratkaissut asian oikein. Aikaisempi tuomio on otettu huomioon rangaistuksen mittaamisessa. A ei Rikosseuraamuslaitoksen laatimien seuraamusselvitysten perusteella sovellu yhdyskuntapalveluun. A ei ole ollut halukas sitoutumaan yhdyskuntapalvelurangaistukseen liittyvien ehtojen noudattamiseen. Etelä-Karjalan käräjäoikeuden 14.11.2018 tuomitsema yhdyskuntapalvelurangaistus on kokonaan suorittamatta. A:lle ei tule määrätä yhdyskuntapalveluseuraamusta ennen kuin aikaisemman yhdyskuntapalvelun suorittaminen on edes aloitettu onnistuneesti.

- - - - - - - - - - - -

Perustelut

Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 67 §:n mukaan jos tuomioistuin toteaa nuorisorangaistukseen tuomitun rikkoneen velvollisuuksiaan 26 §:ssä tarkoitetulla törkeällä tavalla, sen tulee tuomita hänet suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen osan sijasta muuhun rangaistukseen. Uuden rangaistuksen lajia valittaessa on harkinnassa otettava huomioon tuomitun ikä, suorittamatta jäänyt nuorisorangaistuksen osa, tuomittavan moitittavan menettelyn vakavuusaste ja nuorisorangaistuksen tuomitsemiseen johtaneen rikoksen laatu. Jos nuorisorangaistus on jäänyt kokonaan tai huomattavassa määrin suorittamatta ja jos siihen muutenkin on 2 momentissa mainitut harkintaperusteet huomioon ottaen myös kokonaisuutena arvioiden erityistä syytä, suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen osan tilalle voidaan tuomita ehdoton vankeusrangaistus.

Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettua lakia edeltänyttä nuorisorangaistusta koskevaa lakia (1196/2004) koskevan hallituksen esityksen mukaan (HE 102/2004 vp s. 34) nuorisorangaistuksen sijaan tuomittavan uuden rangaistuksen tuomitseminen on kokonaisarviointia, jossa vaikuttavat useat seikat. Ensinnäkin huomioon on otettava tuomitun ikä. Ehdottoman vankeusrangaistuksen edellyttämiltä syiltä voidaan edellyttää enemmän silloin, kun tuomittu on sijaan tuomittavan rangaistuksen määräämisen aikoihin lähempänä nuorisorangaistuksen kohderyhmän ala- kuin yläikärajaa. Myös ikä rikoksentekohetkellä tulisi ottaa vastaavalla tavalla huomioon arvioitaessa sen rikoksen merkitystä, josta nuori on aikanaan tuomittu nuorisorangaistukseen. Tuomitun iän jälkeen 2 momentissa mainitaan arviointiperusteena suorittamatta jäänyt nuorisorangaistuksen osa. Pykälän 3 momentin mukaan tähän perusteeseen liittyvä edellytys ehdottoman vankeuden tuomitsemiselle olisi se, että nuorisorangaistus on jäänyt kokonaan tai huomattavassa määrin suorittamatta. Nuorisorangaistuksen aloittamatta jättämistä voidaan pitää erittäin moitittavana menettelynä. Edelleen hallituksen esityksessä todetaan, että nuorisorangaistukseen johtaneen rikoksen merkitystä arvioitaessa erityisinä arviointiperusteina tulevat tältä osin kysymykseen rikoksen vakavuus käsittäen myös tekoon liittyvät olosuhteet kuten tekotavan ja tekijän suhtautumisen. Jos ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemisen voi arvioida olleen lähellä jo nuorisorangaistusta tuomittaessa, suorittamatta olevan osan tilalle voitaisiin tuomita ehdotonta vankeutta edellyttäen tässäkin tapauksessa, että nuorisorangaistus on jäänyt kokonaan tai huomattavassa määrin suorittamatta.

Nyt kysymyksessä olevan nuorisorangaistuksen perusteena on neljä nuorena henkilönä tehtyä varkautta ja moottorikulkuneuvon käyttövarkaus. Ottaen huomioon A:n ikä ja se, että nuorisorangaistus on jäänyt suorittamatta kokonaan sekä nuorisorangaistuksen tuomitsemiseen johtaneiden rikosten laatu, hovioikeus katsoo, että A:lle on tuomittava nuorisorangaistuksen sijaan ehdotonta vankeutta.

Suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen tilalle tuomittavaa vankeusrangaistusta mitattaessa ei ole käytettävissä laista tai esitöistä johdettavaa muuntosuhdetta, kuten on sakon muuntorangaistusta tai yhdyskuntapalvelun sijaan määrättävää rangaistusta määrättäessä.

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2000:87 todennut, että ratkaistaessa sitä, millainen rangaistus vastaa nuorisorangaistuksesta suorittamatta jäänyttä osaa, saatetaan tosiasiallisesti joutua tarkastelemaan myös nuorisorangaistuksen perusteena olevaa rikollista tekoa. Oikeuskirjallisuuden mukaan uuden rangaistuksen mittaamisessa voidaan pyrkiä arvioimaan, miten rangaistus tuossa rangaistuslajissa olisi alun perin mitattu, minkä jälkeen siitä tehdään kohtuullinen vähennys suoritetun nuorisorangaistuksen perusteella (Matikkala, Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä 2010, s. 96).

A on alun perin tuomittu nyt kysymyksessä olevan, Itä-Suomen hovioikeuden 18.9.2018 tuomitseman nuorisorangaistuksen perusteena olevista rikoksista Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden 15.5.2018 antamalla tuomiolla 60 päivän ehdottomaan vankeusrangaistuksen, jonka sijasta kahden päivän vapaudenmenetysaika huomioon ottaen rangaistukseksi on määrätty 58 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Suoritetun nuorisorangaistuksen osan huomioon ottamista koskevan yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanosta annetun lain 68 §:n mukaan, kun nuorisorangaistukseen tuomittu tuomitaan uuteen rangaistukseen rikoslain 7 luvun 8 §:ssä taikka tämän lain 16 §:ssä tai 67 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, jo suoritettu nuorisorangaistuksen osa on otettava kohtuuden mukaan huomioon uutta rangaistusta alentavana seikkana siten, että kahden nuorisorangaistuspäivän katsotaan vastaavan yhtä päivää ehdotonta vankeutta, jollei tästä jo suoritetun rangaistuksen osan sisältö huomioon ottaen ole erityistä syytä poiketa. Vaikka säännös ei suoraan koskekaan nuorisorangaistuksen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen välistä muuntosuhdetta, voidaan siitä tehdä jotakin päätelmiä sen suhteen, miten mainittujen rangaistuslajien keskinäistä ankaruutta on tarkoitettu arvioitavan (HE 102/2004 vp s. 34). Näin arvioituna A:lle 18.9.2018 tuomittu neljän kuukauden nuorisorangaistus vastaisi pituudeltaan A:lle alunperin tuomittua 60 päivän vankeusrangaistusta.

Edellä kerrotut seikat ja rikoslain 6 luvun 4 §:ssä säädetyt rangaistuksen mittaamisen yleisperiaatteet huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että A olisi tullut lähtökohtaisesti tuomita suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen sijasta 60 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Nuorisorangaistuksen perusteena olevat rikokset olisi käräjäoikeuden toteamalla tavalla voitu käsitellä yhdessä 13.6.2018 käsiteltyjen rikosten kanssa, joista tuolloin määrätyn, sittemmin suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen sijasta A:lle on rangaistukseksi tuomittu 14.11.2018 yhdyskuntapalvelua. Kuten käräjäoikeus on todennut, 13.6.2018 määrättyä nuorisorangaistusta ei voida rikoslain 7 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla ottaa huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana. Toisin kuin käräjäoikeus on katsonut, myöskään nuorisorangaistuksen sijasta 14.11.2018 tuomittua yhdyskuntapalvelurangaistusta ei siihen oikeuttavan säännöksen puuttuessa voida ottaa huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana. Kysymys ei ole mainitussa säännöksessä tarkoitetusta tilanteesta, jossa ehdottomaan vankeusrangaistukseen tai yhdistelmärangaistukseen tuomittua syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, jolloin aikaisempi tuomio voidaan ottaa huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana tai katsoa aikaisempi rangaistus riittäväksi seuraamukseksi myös myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta.

Edellä kerrotut seikat huomioon ottaen asiassa ei ole perustetta katsoa A:lle 14.11.2018 määrättyä rangaistusta riittäväksi seuraamukseksi nyt kysymyksessä olevista rikoksista. Rangaistusta ei ole muutenkaan aihetta alentaa.

Rikosseuraamuslaitoksen hovioikeudelle 16.12.2019 toimittaman seuraamusselvityksen perusteella A:n voidaan olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta ja hän on antanut siihen suostumuksen.

- - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei rangaistuksen mittaamisen osalta muuteta. Suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen sijasta 20 tuntia yhdyskuntapalvelua.

- - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenneuvos Juha Halijoki
Hovioikeudenneuvos Heikki Hakkarainen
Hovioikeudenneuvos Johanna Kantanen

Valmistelija:
Hovioikeuden esittelijä Joona Ålander

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Vailla lainvoimaa.